 Väitöstilaisuuden tiedot Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika Pe 13.02.2026 12:00 Väitöstilaisuuden paikka OP-Pohjola sali (L6) Väitöksen aihe Opettajaksi opiskelevien identiteetin rakentuminen visuaalisten narratiivien kautta. Tunteiden ulottuvuutta tutkimassa Väittelijä Kasvatustieteen maisteri Anniina Kettunen Tiedekunta ja yksikkö Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Opettajankoulutus, koulu ja yhteiskunta Oppiaine Kasvatustiede Vastaväittäjä Professori Auli Toom, Helsingin yliopisto Kustos Professori Minna Uitto, Oulun yliopisto Vieraile väitöstilaisuudessa Opettajankoulutukseen tarvitaan tilaa tunteille – kuvien kanssa kertominen voi tukea opettajaksi opiskelevia opettajaidentiteetin rakentamisessa Opettajankoulutukseen tarvitaan tilaa tunteille – kuvien kanssa kertominen voi tukea opettajaksi opiskelevia opettajaidentiteetin rakentamisessaAnniina Kettusen väitöstutkimus osoittaa tunteiden olevan keskeinen osa opettajaidentiteetin rakentumista. Tutkimus valottaa, kuinka opettajaksi opiskelevien tunteisiin liittyvät kamppailut, erityisesti haavoittuvuus, työhön liittyvät paineet ja pettymys, voivat johtaa jopa alanvaihdon harkintaan. Visuaaliset narratiivit – eli kuvien kautta ja kanssa kertominen – osoittautuivat lupaavaksi työkaluksi, joiden avulla voidaan tukea opettajaksi opiskelijoita käsittelemään opettajuuteen liittyviä moninaisia tunteita ja odotuksia. Tutkimuksessa tunteiden nähdään rakentuvan suhteessa muihin, ympäröivään kulttuuriin ja normeihin. Tunteet ovat kuin viestejä, jotka kertovat, mikä on opettajaksi opiskeleville merkityksellistä ja mikä on kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti arvostettua – kuten se, millainen on ”hyvä opettaja” Suomessa. Vaikka opettajankoulutukseen hakeutuvat ovat usein hyvin motivoituneita, opintojen aikana kohdatut normit ja odotukset voivat aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. Yksi saattaa kokea olevansa liian introvertti, toinen taas kokee, ettei tunne tarpeeksi suurta kutsumusta alalle. Opettajaksi opiskeleva voi kokea jäävänsä yksin näiden pohdintojensa kanssa, jos niille ei ole opettajankoulutuksessa tilaa. Moni opettajaksi opiskeleva kantaa mukanaan ihannetta itsestään tulevien oppilaidensa turvallisena aikuisena, jonka työn keskiössä on tukea lasten kasvua. Tätä toivetta horjuttavat kuitenkin työympäristöstä kumpuavat paineet, odotus olla kaikkea kaikille ja opettajiin kohdistuva julkinen kritiikki. Kun idealistiset toivekuvat törmäävät opettajan työn vaatimuksiin, seurauksena voi olla syvä pettymys, mikä voi osaltaan selittää alanvaihtoaikeita. Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin taidelähtöisiä narratiivisia menetelmiä, kuten omakuviin perustuvia haastatteluja, omaelämäkerrallisia valokuvia sisältäviä kirjoitelmia ja taidetyöpajoja. Kuvat mahdollistavat kehollisen ja ei-sanallisen kerronnan, jolle voi olla vaikea löytää sanoja. Visuaaliset narratiivit auttavat opettajaksi opiskelevia navigoimaan tunteiden kanssa ja luomaan uusia oivalluksia itsestään opettajana, sekä luomaan kertomuksia, joilla vastustaa haavoittavia odotuksia. Tutkimus osoittaa, että opettajankoulutukseen on välttämätöntä luoda turvallisia paikkoja tunteiden ja odotusten käsittelemiseksi. Visuaaliset narratiivit tarjoavat tähän lupaavan pedagogisen työkalun, joka auttaa tulevia opettajia rakentamaan kestävämpää opettajaidentiteettiä keskellä muuttuvaa opettajan työtä. Tutustu väitöskirjaan
0 Comments
 Hei luokanopettajaksi opiskeleva!
Mitkä aiheet ovat merkityksellisiä ja ajankohtaisia sinulle opettajaksi kasvun kannalta juuri nyt? Kiinnostaako sinua mahdollisuus keskustella omasta opettajuudestasi valokuvia hyödyntämällä? Haluatko osallistua tähän liittyvään tutkimukseen? Jos vastasit kyllä, kutsun sinut lämpimästi osallistumaan Matkalla opettajaksi -ryhmään, jonka järjestän osana väitöstutkimustani. Luottamuksellinen vertaisryhmä on suunnattu kaikille kandi- ja maisterivaiheen luokanopettajaksi opiskeleville ja siellä käsiteltävät teemat tarkentuvat osallistujien toiveiden mukaan. Vetäjänä toimii minun lisäkseni Minna Uitto. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa noin kaksi tuntia kerrallaan yhdessä sovittuina ajankohtina. Ryhmään mahtuu mukaan 6–8 osallistujaa. Ryhmässä käytyä keskustelua ja muuta tuotettua materiaalia suunnittelen käyttäväni väitöstutkimukseni aineistona. Käsittelen tutkimusaineistoa luottamuksellisesti ja anonyymisti. Sinulla on oikeus vetäytyä tutkimuksesta ja kieltää käyttämästä ryhmässä kertomiasi asioita tai osia niistä missä tahansa tutkimuksen vaiheessa. Väitöstutkimuksessani tutkin tunteita osana opettajaksi opiskelevien narratiivisia identiteettejä. Narratiivisen tutkimusotteen lisäksi käytän tutkimuksessani taidelähtöisiä menetelmiä, erityisesti valokuvia. Ilmoittautumiset sähköpostitse 10.10.2021 mennessä: anniina.holappa[at]oulu.fi Ota rohkeasti yhteyttä, jos tulee kysyttävää! Terveisin, Anniina Holappa, väitöskirjatutkija anniina.holappa[at]oulu.fi  Väitöskirjatutkimukseni ensimmäinen artikkeli on nyt julkaistu Scandinavian Journal of Educational Research -lehdessä avoimena julkaisuna. Sen voi siis kuka tahansa lukea ilmaiseksi netistä! Alla kerron artikkelini pääpiirteitä suomeksi. Pääset lukemaan artikkelin englanniksi kokonaisuudessa tämän linkin kautta:
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00313831.2021.1939144 Väitöstutkimukseni lähtökohdat Narratiivisen tutkimukseni keskiössä ovat tunteet osana opettajaksi opiskelevien identiteettejä. Muutos on jatkuvasti läsnä opettajaksi opiskelevien identiteettityössä ja tämä prosessi voi herättää voimakkaita tunteita. Erityisesti opettajankoulutuksen alku ja loppu ovat kriittisiä vaiheita, joiden aikana opettajaksi opiskelevat voivat pohtia, haluavatko he opettajiksi. Moni suomalainen opettaja harkitsee alanvaihtoa. Kansainvälisellä tasolla yhtenä opettajien alanvaihdon syinä on nähty tunteisiin ja suhteisiin liittyvät haasteet. Sen vuoksi on tärkeää, että ymmärtäisimme paremmin opettajaksi opiskelevien tunteita ja kuuntelisimme heidän kertomuksiaan opettajaksi kasvamisesta, jotta voimme tukea heitä paremmin heidän tulevassa työssään. Tunteet ovat keskeisessä roolissa opettajaidentiteetin rakentamisessa. Tutkimuksessani tarkastelen tunteita suhteiden näkökulmasta ja ymmärrän tunteiden rakentuvan kielen ja kulttuurin kautta. Ymmärrän narratiivisen identiteetin jatkuvasti muuttuvana kertomuksena itsestä, joka vastaa kysymykseen ”kuka minä olen opettajana?”. Opettajaksi opiskelevien kertomukset identiteeteistään eivät kuitenkaan ole ikinä vain henkilökohtaisia, vaan niitä rakennetaan suhteessa kulttuurisiin kertomuksiin. Puhun kulttuurisista opettajakertomuksista, jotka sisältää kertomuksia opettajuuteen liitetyistä odotuksista, normeista, stereotypioista ja ideaaleista. Näihin odotuksiin vastaaminen voi tuntua opettajaksi opiskelevilta haastavilta opettajakoulutuksessa. Miksi käytän valokuvia? Ymmärrän, että tunteista voi olla vaikeaa puhua. Valokuvien avulla tunteista kertominen voi auttaa. Tutkimuksen rinnalla kulkee ajatus siitä, miten valokuvien kanssa, kautta tai niiden läpi voidaan ker-toa - ne eivät ole pelkkä työkalu kertomisten kertomiselle. Yhtenä väitöstutkimuksen tavoitteena onkin kehittää taidelähtöisiä menetelmiä, erityisesti valokuvien käyttöä narratiivisessa tutkimuksessa. Ensimmäisen artikkelin aineisto Väitöstutkimukseni ensimmäisen artikkelin aineistoa varten pyysin kahta luokanopettajaksi opiskelevaa tuomaan mukaan elämäkerrallisiin haastatteluihin omakuvia, jotka kuvasivat heitä opettajaopiskelijoina ja tulevina opettajina. He kertoivat monipuolisesti elämistään: lapsuudestaan, kouluajoistaan, miten olivat päätyneet luokanopettajakoulutukseen ja millaisena näkevät itsensä tulevaisuudessa opettajina. Aineistoa analysoitiin käyttäen narratiivisia analyysimenetelmiä. Haavoittuvuus osana opettajaksi opiskelevien identiteettien tunteiden ulottuvuutta Tutkimukseni myötä nousi esiin, kuinka haavoittuvuus on tärkeä osa opettajaksi opiskelevien identiteettien tunteiden ulottuvuutta. Haavoittuvuus on moniulotteinen tunnekokemus: haavoittuvaksi kokeva ihminen ei koe ympäristöään turvalliseksi, jotta haluaisi ottaa riskin ja ilmaista itsensä kaikkia puolia. Haavoittuvuus on opettajuuteen liittyvä rakenteellinen ehto – vaikka haavoittuvuus on osa opettajana olemista, ei ole helppoa olla haavoittuva, sillä ihmiset yleensä etsivät turvaa, kaihtaen epävarmuutta. Haavoittuvuus nousi toistuvaksi teemaksi, kun opettajaksi opiskelevat puhuivat tunteista osana identiteettejään. Haavoittuvuus näyttäytyi kolmessa eri suhteessa: 1. Haavoittuvuutena suhteessa itseensä (tunne siitä, ettei ole tarpeeksi sellaisena kun on) 2. Haavoittuvuutena suhteessa toisiin (pelko siitä, että ei tule hyväksytyksi – toisaalta luottamuksen löytäminen siihen, että voi olla haavoittuva) 3. Haavoittuvuutena suhteessa kulttuurisiin opettajakertomuksiin (opettajaksi opiskelevat suhteuttivat omia piirteitään suhteessa kulttuurisiin odotuksiin, lopulta löysivät tapoja haastaa niitä) Haavoittuvuus tulisi huomioida opettajankoulutuksessa. Nämä kaksi opettajaksi opiskelevaa pohtivat, haluavatko opettajiksi jo koulutuksen aikana. Tutkimus valottaa, että tarvitaan lisää turvallisia paikkoja keskustella opettajaidentiteetin rakentamiseen liittyvistä tunteista. Tutkimuksen myötä selvisi, että omakuvien kanssa työskentely voi tarjota yhden mahdollisuuden tunteiden käsittelyyn opettajankoulutuksen kontekstissa. Holappa, A, Lassila, E. T., Lutovac, S. & Uitto, M. (2021) Vulnerability as an Emotional Dimension in Student Teachers’ Narrative Identities Told With Self-Portraits, Scandinavian Journal of Educational Research, DOI: 10.1080/00313831.2021.1939144 Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto on myöntänyt vuoden työskentelyapurahan opettajaksi opiskelevien narratiivisia identiteettejä ja tunteita valokuvien kautta käsittelevään väitöskirjatyöhöni. Apurahan aikana aion keskittyä erityisesti toisen artikkelini viimeistelyyn, jonka tutkimusaineisto koostuu opettajaksi opiskelevien omaelämäkerrallisista kertomuksista, joita he kirjoittivat valitsemiensa valokuvien pohjalta. Kiitos SKR, en malta odottaa tulevaa apurahavuotta!   Oululainen kulttuuriin keskittyvä verkkomedia Kaupunni kysyi minulta 10 kysymystä liittyen taiteeseen, tutkimukseen ja silloiseen Study of Selves -näyttelyyn. Pääset lukemaan alla olevasta linkistä. Hienot kuvat otti Eija Eskola!
kaupunnimedia.fi/10-kysymysta-anniina-holappa/ |